LOPPUKESÄN KUKKIJOITA

Vaikka syksy jo uhakaavasti kolkuttelee ovelle, on puutarhassa silti vielä paljon ihania väriläiskiä ihailtavaksi. Itse asiassa monet loppukesän kukkijoista ovat mielestäni niitä kauneimpia kukkijoita. Tässä hieman väriloistoa meidän pihasta.

Kääpiösamettikukat kukkivat vihdoin! Kylvin niitä muutaman, tosi myöhään, varmaan kesäkuun lopulla, kun sain isältäni siemeniä.

Jalokello unohtui kukkapenkkiin muutama vuosi sitten rikkinäisessä ruukussa, ja selvisi yllätyksekseni talvesta. Kukat ovat ilmestyneet joka vuosi myöhään (tänä vuonna normaalia aikaisemmin), mutta uskollisesti vaan on jaksanut kukkia. Onneksi silloin alunperin unohtui, eikä joutunut kompostiin!  

Zinnia Lilliputit jaksavat kukkia edelleen komeasti padassa omenapuun varjossa. Paahteessa olleet kaverit jo hyytyivät.  

Ja vielä nämä isommatkin zinniat jaksavat ilahduttaa kukkapenkissä.

Viime syksynä ostetut sädepäivänhatut ovat kyllä aivan ihana väriläiskä! Toivottavasti ensi vuodeksi tuosta vielä vähän leviävät.



Syyshortensia on kukkinut komeamminkin, mutta riittäähän tuossa nytkin katseltavaa.

Purppurapunalatva on yleensä kerännyt loppukesän kukinnallaan paljon neitoperhosia, mutta tähä vuonna perhoset ovat loistaneet poissaolollaan.

Hopeaputous on levinnyt kesän aikana kauniisti.



Tämä kaunotar on toistaiseksi auenneista auringonkukista ainoa laatuaan, muut ovat olleet peruskeltaisia.

 

Viime syksynä hyvin matalamultaisesta paikasta pois siirretyt syysleimut kiittävät paikanvaihdoksestaan.

 

Pikkutalvio aloittelee varovasti toista kierrosta.

Kaunopunahatun juurakoita ostan varmasti Lidlistä lisää ensi keväänä. Ovat kyllä valtavan kauniita, ja lähtivät loistavasti kasvuun. Vähintään yhtä komeita kun viime syksynä kalliina taimina ostamani.

Kiinanasterin siemenkasvatukset aukovat vihdoin näyttäviä kukkiaan.

1,50 euron petunia-asetelma on edelleen näyttävä, vaikka esikoinen ehti kerran tiputtaa korin maahan ja monta kukkavartta meni poikki.