VIRKATTU MYSSY 

Esikoinen pääsi taas myssy-malliksi.

Ostin syksyllä paikallisen Taitoshopin lanka-outletista kerän Boston Sun -lankaa. Kerää ostaessani en vielä tiennyt, mitä siitä tekisin, mutta myöhemmin totesin, että vyötteessä oli kivan näköinen myssy, jonka voisi virkata. Googlettamalla löysin ohjeen suomenkielellä, löytyy täältä. Langan vyötteessä on siis myös ohje, mutta linkissä selkeämpi.
Myssyn virkkasin ohjeen mukaisesti 7mm:n koukulla, mutta omaan myssyyni lisäsin pari ylimääräistä kerrosta, kun lanka siihen riitti, eikä myssy jäänyt mielestäni muuten tarpeeksi roikkumaan. Minulla tosin on melko tiukka käsiala. Jouduin myös purkamaan ja tekemään viimeiset kerrokset uudelleen, kun myssystä tuli ensin liian tiukka (ja minulla on pieni pää). Viimeisten kerrosten (minulla kerrokset 15-18) silmukat saa siis todella virkata aika pitkiksi.

Tässä vielä ohje sellaisena, kuin minä myssyn virkkasin:

Huom. Kerrokset suljetaan aina piilosilmukalla.

Aloitus: Virkkaa 4kjs, sulje renkaaksi ps:lla.
1. krs: (2p, 2kjs) 4 kertaa = 16s. (Yhteen kjs:n tulee siis aina kaksi pylvästä.)
2. krs: (2p, 1kjs) = 24s. (1p edellisen krs:n jokaiseen silmukkaan.)
3. krs: kuten krs 2 = 36s
4. krs: kuten krs 2 = 54s
5. krs: (2p, 1kjs, 2p, 1kjs jätä 1s väliin,) 10 kertaa, lopuksi 2p, 1kjs, 1p = 64s
6. krs 6: (1p, 1kjs) edellisen krs:n joka toiseen s:aan
7.-14. krs: Toista mallikertaa (1p,1kjs) = 64s / krs.
15. krs: 1p edellisen krs:n kjs kaareen, jätä 1p väliin = 32s
16. - 18. krs: 1 ks jokaiseen edellisen krs:n silmukkaan = 32s
Katkaise lanka ja päättele.

Kokeilin muuten aluksi myssyn virkkaamista siten, että virkkasin pylväät vain silmukan takimmaiseen lenkkiin, kun ensimmäisillä kerroksilla oli hankala virkata koko silmukkaan, mutta niin myssystä ei tullut kivan näköinen.

ANGRY BIRDS -KAKKU vol.2     

Suklaa-banaanikakun ohjetta serkkuni on saanut jonkin aikaa odotella. Oli kuulemma hyvää kakkua :) Toimii loistavasti helppona kakkuna ilman valkosuklaakuorrutusta, suklaakermalla kuorrutettuna. Pienen kakun saa tekemällä pelkän levypohjan ja täyttämällä/päälystämällä noin puolella täytteistä.

Kuopus (tai siis oli perheemme kuopus vielä silloin kun synttäreitä juhlittiin) halusi 3v-synttärikakukseen Angry Birds -kakun, joten sellainen piti sitten toteuttaa. Koska esikoiselle piti tehdä muotokakku, oli tämä hyvä toiseksi kakuksi, kun viimeistely itse synttärijuhlapäivänä oli nopeampi kuin kunnon muotokakun viimeistely. Kahta sellaista en olisi entinyt toteuttaa.
Makuina kakussa oli suklaata ja banaania, sillä banaani on ainoa hedelmä, mitä kuopus suostuu syömään. Hillot kun eivät myöskään kelpaa.
Kakku on mukaelma Mestari Aleniuksen kakkuklassikot -kirjan banaanisuklaakakusta.

Pohja 1: neliskanttiseen kakkuvuokaan (halkaisija minun vuoassa 24 cm)
5 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1/2 dl leivontakaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Pohja 2: (levykakkupohja pellille)
3 munaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1/2 dl leivontakaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte / kakun päälle:
2 1/2 annosta suklaakastiketta (puolet tästä sekoitetaan kermavaahdon joukkoon)
8 dl vispikermaa
noin 6 banaania viipaloituna

Lisäksi:
eri värisiä elintarvikevärejä (pastavärejä)
vähän vihreäksi värjättyä kermavaahtoa
1 Kismet
2 Suffelia
Fanipaloja tms.
koristeisiin  vajaa 1 pkt (250 g) sokerimassaa
(Minä käytän yleensä Fun Cakes -merkkistä vaahtokarkin makuista massaa, jota tilaan Leipurin Putiikista, sitä on mielestäni hyvä muotoilla. Dr. Oetker -sokerimassa, jota saa marketeista, oli tosi huonoa muotoilla. Silikonimuottiin sitä ei voinut laittaa ollenkaan, tarttui sinne kiinni.)

Kostutus:
1 1/2 sitruunan mehu
2 dl omenamehua

Kuorrutus:
2 annosta muotoiltavaa valkosuklaamassaa (ohje löytyy blogistani täältä)
Massaa tulee aika reilusti, mutta se on hankala kaulia kovin ohkaiseksi, joten mielummin sitten vähän enemmän.

Suklaakastike (kermaan ja banaanien päälle):
1 dl vettä
1/2 dl sokeria
1 rkl tummaa siirappia
1/2 dl kaakaojauhetta
1 rkl voita
1/2 tl suolaa
Sekoita ainekset kylmään veteen ja keitä 10-15 min.

Valmistus:
Sokerimassakoristeet kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin etukäteen. Angry Birdsit on helppo toteuttaa, vaikka olisi vähän vähemmänkin kokemusta sokerimassakoristeiden tekemisestä.

Tee neliskanttinen suklaakakkupohja normaalin sokerikakun tapaan.
Tee samoin levykakkupohja, älä levitä taikinaa ihan koko uunipellin leveydeltä/pituudelta.
Valmista suklaakastike.

Halkaise valmis kakkupohja kolmeen osaan.
Kostuta alin osa sitruuna-omenamehulla, viipaloi päälle banaaneja ja levitä päälle suklaakastiketta. Lisää vielä lopuksi suklaakermaa banaanien päälle. Tee samoin toiselle kerrokselle. Lisää Päällimmäinen kerros paikoilleen ja kostuta.
Leikkaa levykakkupohjasta sopiva pala kakun päälle niin, että saat tehtyä possujen korokkeen. Laita korokkeen alle baanaaniviipaleita, suklaakastiketta ja suklaakermaa ja aseta pala paikoilleen. Laita päälle toinen saman kokoinen pala ja kostuta se. Katso, täytätkö vielä toisen kerroksen vai joko korkeus riittää. Minä laitoin muistaakseni vain kaksi pohjapalaa, muuten rakennelmasta olisi tullut liian korkea ja hutera. Koroke peitti noin kolmanneksen kakun pinta-alasta. Levypohjasta noin puolet jäikin käyttämättä, laitoin sen pakkaseen. Kuorruta koko kakku lopulla suklaakermalla, ja nosta se jääkaappiin kostumaan ja jähmettymään.

Värjää suklaamassa pastavärillä ja kauli se sopivan kokoiseksi levyksi. Leivinpaperista kannattaa tehdä sopivan kokoinen kaava, ettei levy jää liian pieneksi. Tosin se ei haittaa, jos levy ei ylety ihan kakun alaosaan asti, kun sinne tulee ruohopursotus.
Nosta levy varovasti kakun päälle ja tasoittele käsillä. Pursota alaosaan ruohotyllalla vihreäksi värjättyä kermavaahtoa. Tee halutessasi ruskeasta sokerimassasta lauta kiertämään koroketta. Laita possujen telineet paikoilleen (työnnä kuorrutteen läpi) ja lisää angry birds -koristeet.
Ritsan ja koroketta kiertävän "laudan" pinnat sain elävämmän ja kiiltävän näköiseksi siten, että tein ne ensin ruskeaksi värjätystä sokerimassasta, ja maalasin vielä päälle vedellä ohennetulla ruskealla pastavärillä.

POIKIEN SYNTTÄRITARJOILUT

Olisikohan nyt aika palata ajassa muutama kuukausi taaksepäin kesään ja poikien syntymäpäiväjuhliin.  Synttäreitä ehdittiin juhlia sopivasti juuri ennen kuin typy päätti tulla maailmaan. Kohtelias sisko, kun antoi ensin veljien nauttia vieraiden  täydestä huomiosta =)
Tässäpä kuvaa juhlapöydästä.

Poikien synttäritarjoilut sisälsivät: pikkupizzoja, joissa täytteenä kinkkua ja ananasta tai salamia ja paprikaa, jauhelihamuffinsseja, lihapulla- ja prinssinnakkitikkuja (lisänä juustoa ja viinirypäleitä, lihapullat itse tehtyjä), mokkapaloja, pätkismuffinseja, porkkanakakkupaloja, pikkuleipiä sekä täytekakkuina suklaakakku ja mansikkakakku.
Tuon porkkanakakun/-piirakan sekä pätkismuffinsien ohjeethan olen julkaissut blogissa jo aikaisemmin, täytekakkujen ohjeet ovat tulossa.

KAHDEN SUKLAAN CUPCAKESIT

Tämän muffiniohjeen maitosuklaisena versiona olen leikannut vuosia sitten jostain lehdestä. Muffinit maistuivat paljon paremmilta, kun tein ne tummasta suklaasta. Lisäksi kehittelin päälle kuorrutteen sitruunasta ja valkosuklaaganachesta, ja sain aikaan cupcakesit. Ganachen, tai moussen, teko valkosuklaasta on kyllä paljon hankalampaa kuin tummasta suklaasta, itsellä se tahtoo aina epäonnistua (eli seos muuttuu rakeiseksi). Niin tälläkin kertaa. Ihan ok se oli silti, mutta olisi toki ollut parempaa kunnolla onnistuneena.
Alkuperäinen ajatukseni oli kuorruttaa muffinit pelkällä ganachella (jota valmistin tupla-annoksen alla olevasta reseptistä, mutta jätin lopulta puolet käyttämättä), mutta se oli sekä turhan makeaa että juoksevaa, joten sekoitin sekaan vielä pelkkää kermavaahtoa. Tällainen reseptistä sitten loipulta tuli:

Suklaamuffinit: (noin 15 kpl)
150 g tummaa suklaata
100 g margariinia
1 dl voita
1 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
3 rkl leivontakaakaojauhetta
2 munaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Sulata paloiteltu suklaa vesihauteessa.
Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi.
Siivilöi vaahtoon keskenään sekoitetut kuivat aineet.
Sekoita joukkoon sulatettu suklaa.
Lisää munat yksitellen sekoittaen taikinaan.
Nostele taikina muffinivuokiin ja paista noin 10 min.

Kuorrute:
100 g valkoista suklaata
1 dl vispikermaa
lisäksi 1 dl vispikermaa vatkattuna

Valmista valkosuklaaganache. Lämmitä puolet kermasta kattilassa lähes kiehumispisteeseen. Nosta kattila pois levyltä ja laita paloiteltu suklaa kerman sekaan. Sekoita tasaiseksi vasta kun suklaa on sulanut. Anna seoksen jäähtyä kunnolla(voit nopeuttaa jäähtymistä nostamalla kattilan kylmään veteen). Lisää loput kermasta jäähtyneeseen seokseen ja vatkaa sähkövatkaimella tai käsin. Itse suosin käsin vatkaamista (no, ehkä alkuun vähän koneella), koska silloin seosta ei tule niin helposti vatkattua liikaa, jolloin se menee pilalle.
Vatkaa 1 dl kermaa ja sekoita se valmiin ganachen sekaan.

Muffinien kuorruttaminen:
Sivele jäähtyneiden muffinien päälle ohut kerros lemoncurdia. Pursota päälle valkosuklaakuorrute tähtityllalla. Itse sain kuorrutteesta kauniimman siten, että pursotin ensin muffinin keskelle pienen tähden, jonka jälkeen tein spiraalipursotuksen. Näin kuorrute noisi kauniimmin keskelle. Ja kuorruttaminen kannattaa aloittaa ihan reunoilta, niin tulee kaunista. Minulla oli vähän kiire, joten kuorrute tuli miten tuli...

SUKLAAKAKKU ISÄLLE 

Aloitetaanpa isänpäiväreseptien päivitys tällä suklaisella täytekakulla. Väliinsä kakku sai omenamarmeladia, koska sitä ja omenahilloa on viime aikoina tullut keiteltyä ihan kiitettäviä määriä ja niitä pitää siis saada käytettyä. Lisäksi järkeilin, että omenahillo/marmeladi näkyy huonosti suklaakakun välistä, joten kenties tuo hillokammoinen keskimmäisemme ei sitä huomaa, ja kakku kelpaa. Ja maistuihan se :)
 Meidän isi tykkää moottoripyöristä, joten siitäpä sitten kakkuun teema (jota ei aiemmin ollut tullut käytettyäkään). Googlen kuvahaulla löysin kivan kuvan sisustustarrasta, joka oli helppo toteuttaa maalaamalla kakkuun. Tulostin kuvan ja kaulin noin 50 g marsipaania, jolle piirsin kuvan läpi ääriviivat. En viitsinyt jäljentää kuvaa leivinpaperille, kuten yleensä, ja tavallisen paperin läpi ääriviivat tulivat marsipaaniin todella huonosti. Ei siis kannata olla liian laiska, jos haluaa jäljentää kuvia kakun päälle. No, tuon kuvan sai onneksi aika helposti maalattua mallia katsomalla, kun marsipaanissa oli edes vähän apuviivoja.
Kesältä oli myös jäänyt joitakin sokerimassakukkia jemmaan, joten laitoin kakun päälle myös muutaman sellaisen.

Ja sitten reseptiin:

Aineet:

Kakkupohja:
150 g tummaa suklaata
150 g voita tai margariinia
4 munaa
2 dl sokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivontakaakaojauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta

Kostutus:
noin 2 1/2 dl tuorepuristettua omenamehua

Täyte:
noin 3 dl omenamarmeladia/-hilloa
3 dl vispikermaa
1 rkl vaniljacreemijauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl sokeria

Kuorrutus:
250 g tummaa suklaata
1 dl vispikermaa

Koristeluun:
2 dl vispikermaa
3 tl vaniljacreemijauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl sokeria

Valmistus:
Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (minä laitan yleensä vielä leivinpaperin vuoan pohjalle) ja laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
Sulata paloiteltu suklaa ja rasva vesihauteessa ja siirrä jäähtymään.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, johon lisäät suklaa-rasvaseoksen.
Sekoita keskenään kuivat aineet, ja siivilöi ne varovasti nostellen taikinan sekaan.
Kaada taikina vuokaan ja paista noin 45 min uunin alatasolla.
Anna kakun jäähtyä vuoassa ennen sen kumoamista.

Vatkaa täytteen kerma ja lisää joukkoon vaniljacreemijauhe sekä sokerit.
Halkaise jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta pohja ja levitä päälle puolet omenamarmeladista sekä kermavaahdosta. Voit myös laittaa pohjan alle leivinpaperisuikaleita suojaamaan tarjoiluastiaa kuorrutteen valumilta. Laita keskimmäinen levy paikoilleen ja toista. Laita päällimmäinen kakkulevy paikoilleen ja kostuta. Laita leikkuulauta tms. kakun päälle, jotta kakku tiivistyy, ja nosta se jääkaappiin odottamaan kuorrutuksen valmistamisen ajaksi.

Laita suklaa ja kerma kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä samalla sekoitellen kunnes suklaa on kokonaan sulata. Levitä kuorrute kakun päälle siten, että annat sen valua myös reunoille, josta nostelet taas ylöspäin esim. kulmapalettiveitsellä. Halutessasi voit laitta aluksi vain ohuelti kuorrutetta, ja nostaa kakun hetkeksi kylmään jähmettymään, ja jatkaa kuorruttamista. Näin saat reunat helpommin siistimmiksi ja enemmän kuorrutetta tarttumaan myös reunoille. Nosta kakku lopuksi kylmään jähmettymään.

Kakun koristelun voin hyvin tehdä vasta seuraavana päivänä. Silloin kakun kostutus on ehtinyt kunnolla tasaantua. Vatkaa kerma ja lisää siihen vaniljacreemijauhe ja sokerit. Pursota kerma haluamallasi tavalla kakun päälle ja reunoille, minä tein laskoksia suurella lehtityllalla. Mahdolliset reunapursotukset kannattaa tehdä ensin, ja sitten vasta kakun päällinen, niin tulee kauniimpaa jälkeä. Minä tein vahingossa väärinpäin. Lisää mahdolliset muut koristeet.

ISÄNPÄIVÄN HERKKUJA

Isänpäivää vietimme meillä kotona, myös lasten molemmat ukit tulivat tänne. Mummi hoiti lounaan ja minä kahvipöydän. Isänpäivän kahvipöydässä tarjoiltiin riisipiirakoita (suoraan kaupan pakastealtaasta) ja munavoita, tomaatti-mozzarellapiirakoita, sitruunatortua, suklaa-cupcakeseja sekä suklaatäytekakkua. Suklaa oli kantavana teemana, koska myös tuon tortun pohjaan tuli kaakaojauhetta. No, suklaa on aina hyvää!
Tässä kuvaa kahvipöydästä, reseptejä pyrin päivittämään tänne pikapuoliin.

BABY BOOTS 


Tänä syksynä paikallisessa opistossamme ei alkanut neulontakahvilaa, jossa viime vuonna olin, vaan virkkauskahvila. Koska pidin kovasti neulontakahvilasta, ja virkkaus on vielä lähempänä sydäntäni, ilmoittauduin kurssille. Muutama kerta on nyt takana, ja kannatti ilmoittautua. Pientä haastetta tosin aiheuttaa typymme, jolle ei ole vielä tarjottu pulloa, ja joka tankkaa iltaisin. Hän siis kulkee toistaiseksi mukanani, joten täyttä hyötyä en virkkausajastani saa irti. Mutta ei se mitään.
Tällä hetkellä työn alla ovat pitkävartisen baby bootsit. Niitä on mukava virkata, ja ovat hurjan söpöjä. Ohjeita vaan ei tahdo olla saatavilla, ja tällä hetkellä työn alla oleviin bootseihin tarvitsenkin ohjaajamme apua päästäkseni kavennuskerroksista eteenpäin. Siksi päätin etsiä you tubesta ohjeita toisenlaisiin bootseihin. Videoita löytyy paljon, ja yhden videon pohjalta muokkasin typymme jalkaan soveltuvat tossut. Tässä linkki kyseiseen videoon, jos joku innostui. Videolla näytetään todella selkeästi baby bootsin (tai bootiesin) virkkaaminen vaihe vaiheelta. Mm. hyvä vinkki siihen, miten aloituksesta jäänyt lanka virkataan työn sisään niin, ettei sitä tarvitse enää erikseen päätellä.
Itse käytin tossuihin ohuempaa lankaa ja koukkua kuin videolla neuvotaan, joten jouduin muokkaamaan ohjetta (mm. kerroksia on enemmän), mutta videota voi silti hyvin käyttää apuna, etenkin jos on virkannut vähemmän.

Yritän nyt kirjoittaa ohjeen mahdollisimman selkeästi, toivottavasti onnistun.

BABY BOOTIES -OHJE

Lyhenteet:
kjs = ketjusilmukka
ks = kiinteä silmukka
pp = puolipylväs
p = pylväs
ps = piilosilmukka

Käytin Nalle-lankaa ja 3,5mm virkkuukoukkua. Tossut ovat kooltaan vielä vähän reilut meidän noin 4kk typyllemme, joten olisivat kenties hyvät noin puolivuotiaalle. Tai no, lasten jalat ovat niin eri kokoisia. Meidän vauvalla on pitkät ja kapeat jalkaterät.

Aloitus: Virkkaa 14 kjs
1. krs: 1 ks ketjusilmukkaketjun 2. silmukkaan; 1 ks 11 seuraavaan silmukkaan; 5 ks ketjun viimeiseen silmukkaan; 1 ks 11 seuraavaan silmukkaan (nyt virkkaat ketjusilmukkaketjun toista reunaa) , 2 ks ketjun viimeiseen silmukkaan; sulje kerros tekemällä ps edellisen kerroksen 1. silmukkaan. (Sinulla on nyt yhteensä 30 silmukkaa.)
2. krs: 2 kjs + 1 pp samaan silmukkaan; 1 pp 11 seuraavaan silmukkaan; 2 pp 5 seuraavaan silmukkaan; 1 pp 11 seuraavaan silmukkaan; 2 pp 2 seuraavaan silmukkaan; sulje kerros tekemällä ps kerroksen aloittavan ketjusilmukkaketjun ylimpään silmukkaan. (Yht. 38 silmukkaa.)
3. krs: 2 kjs + 1 pp samaan silmukkaan; 1 pp 12 seuraavaan silmukkaan; 1 p 2 seuraavaan silmukkaan; 2 p 5 seuraavaan silmukkaan; 1 p 3 seuraavaan silmukkaan; 1 pp 12 seuraavaan silmukkaan; 2 pp 2 seuraavaan silmukkaan; sulje kerros ps:lla kuten edellinenkin kerros. (Yht. 46 silmukkaa.)
4. krs: 2 kjs + 1 pp samaan silmukkaan;1 pp 15 seuraavaan silmukkaan; 1 p 3 seuraavaan silmukkaan; 2 p 6 seuraavaan silmukkaan; 1 p 3 seuraavaan silmukkaan; 1 pp 15 seuraavaan silmukkaan; 2 pp 3 seuraavaan silmukkaan; sulje ps;lla. (Yht. 56 silmukkaa.)
5. krs: 2 kjs; 1 pp 55 seuraavan silmukan takalenkkiin (et siis virkkaa koko silmukkaan, vaan vain silmukan takimmaiseen lankaan), sulje ps:lla. (Yht. 56 silmukkaa.)
6. krs: 2 kjs; 1 pp 55 seuraavaan silmukkaan; sulje ps:lla.
7. krs: 2 kjs; 1 pp 21 seuraavaan silmukkaan; 6 kertaa 2 silmukkaa yhteen (videolla näytetään hyvin miten tämä tapahtuu); 1 pp 22 seuraavaan silmukkaan; sulje ps:lla. (Yht. 50 silmukkaa.)
8. krs: 2 kjs; 1 pp 19 seuraavaan silmukkaan; 5 kertaa 2 silmukkaa yhteen; 1 pp 18 seuraavaan silmukkaan; sulje ps:lla. (Yht. 45 silmukkaa.)
9. krs: 2 kjs; 1 pp 18 seuraavaan silmukkaan; 4 kertaa 2 silmukkaa yhteen; 1 pp 18 seuraavaan silmukkaan; sulje ps:lla. (Yht. 41 silmukkaa.)
10 krs: 2 kjs; 1 pp 12 seuraavaan silmukkaan; 8 kjs; hyppää 17 silmukan yli ja kiinnitä ketjusilmukkaketju pp:llä seuraavaan silmukkaan; 1 pp 10 seuraavaan silmukkaan; sulje ps:lla. (Yht. 31 silmukkaa.)
11. krs: 1 kjs; 1 ks 30 seuraavaan silmukkaan (kuljet siis ketjusilmukkaketjun kautta läpi tossun takaosan); sulje ps:lla. (Yht. 31 silmukkaa.)
Päättele (neuvottu hyvin videolla).

Tossujen jalassa kestävyyttä voisi lisätä se, että nilkkaremmin tekisi vähän kireämmäksi kuin mitä minä tein. Virkkaisi 10. kerroksella vain 11 ks, hyppäisi 19 yli ja virkkaisi 9 ks.

KASVIHUONEKAUSI PÄÄTTYI

Sääennusteen mukaan yöt alkavat nyt kylmetä. Ensi yönä pitäisi pysytellä vielä plussan puolella, mutta siitä eteenpäin näyttäisi yöpakkasia riittävän. Tänään kävin sitten viimein poimimassa viimeiset tomaatit kasvihuoneesta. Pari chilipuskaa sinne vielä jäi. Lemon Dropissa on paljon podeja, niin kypsiä kuin raakojakin, ne pitää kerätä pois huomenna. Jamaican Bellissa on vain muutama raaka podi. Kasvi ei ole kamalan suuri, joten sen voisi ehkä siirtää sisälle kypsyttelemään satonsa. Muut chilit ja paprikat olenkin jo tänne kantanut.
Tomaatteja kasvihuoneessa oli vielä ihan kiitettävästi jäljellä. Kypsymistä ei juurikaan ole aikoihin tapahtunut, mutta tavallaan ne olivatkin vain jemmassa. Jonkin verran syötävää riittää vielä ulkotomaateista kerätystä sadosta. Ainakin melkein lokakuun loppuun olemme tomaattien suhteen omavaraisia. Tässä tänään kerätty sato. Kyllä noissa hetkeksi aikaa riittää syömistä.

Kaiken kaikkiaan raa´at tomaatit ovat kypsyneet todella hyvin sisällä. Vain muutamia yksilöitä on pitänyt heittää pois, kun ovat kypsymisen sijasta pilaantuneet. Maku tosin ei ole tietystikään sama kuin auringossa kypsyneillä...

Alkavan viikon tavoitteena on sitten saattaa piha talvikuntoon. Puutarhanhoidon tylsin puoli. Homma on onneksi jo mukavalla alulla, reilu kolmannes tomaattiastioista on tyhjennetty, samoin joitakin kesäkukkaistutuksia. Mutta paljon on vielä tekemistä... Eli sateetonta viikkoa odotellessa!

SYKSYINEN OMENAKAKKU  

Kotimaisten omenoiden satoaikaa on vielä jäljellä, ja moni omenapuun omistaja onkin ollut tänä vuonna hukkumassa omenoihinsa. Niille on siis pitänyt keksiä sekä käyttöä että ottajia. Minäkin sain omenoita, kun äitini toi niitä tuttavaltaan muutaman muovikassillisen. (Meillä on pihalla vain koristeomenapuu, jonka hedelmät kyllä ovat ihan syömäkelpoisia ja joista tein mehua, sekä poikien vielä pienet puut.) Suurin osa saamistani omenoista tuli lingottua mehuksi, mutta paljon jäi myös muuten käytettäväksi. Täytekakkua pitää tehdä aina kun sille on vähänkin syytä, ja tällaisen omenakakun kehittelin reilu viikko takaperin kun emännöin elämäni ensimmäistä kertaa lastevaatekutsuja. (Nämäkin olisivat jääneet pitämättä, mutta kun rakas ystäväni sattuu sitä hommaa tekemään... Ja ihan mukava kutsut oli järjestää, kun leipomisesta pidän.)

Aineet:

Kakkupohja:
6 munaa
2 dl sokeria
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
noin 500 g omenoita
1 rkl voita
1/2 dl fariinisokeria
1/2 dl hillosokeria
1/2 sitruunan mehu & kuoriraaste
ripaus kanelia

5 dl vispikermaa
4 liivatelehteä
1 1/2 dl tuorepuristettua omenamehua
3 tl vaniljasokeria

Kostutus:
2 1/2 dl omenamehua

Kuorruttamiseen:
3 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
1 tl sokeria
noin 300 g marsipaania
punaista, vihreää, keltaista ja ruskeaa elintarvikeväriä (mielellään pastavärejä)

Valmistaminen:
1. Valmista kakkupohja.
2. Valmista omenatäyte. Kuori omenat, poista siemenkodat ja kuutioi ne. Sulata voi kasarissa ja lisää omenakuutiot. Anna omenoiden pehmentyä voissa muutaman minuutin ajan ja lisää fariini- ja hillosokeri. Anna seoksen kiehua miedolla lämmöllä vielä muutama minuutti niin, että omenat pehmenevät sopivasti, älä kuitenkaan keitä mössöksi.
3. Laita täytteen liivatteet likoamaan kylmään veteen.
4. Vatkaa täytteen kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Kuumenna pieni määrä omenamehusta liivatteiden liottamista varten, ja lisää loppu mehu kermavaahdon joukkoon. Liota liivatteet yksi kerrallaan kuumaan mehuun ja kaada liivatemehu kermavaahtoon ohuena nauhana samalla sekoittaen. (Kolmekin liivatettaa tähän varmaan riittäisi, neljällä kerma hyytyi melko kovaksi.)
5. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta alin osa noin neljänneksellä omenamehusta ja levitä päälle ensin omenatäytettä ja sitten kermaa. Laita keskimmäinen pala paikoilleen ja toista. Leikkaa viimeinen pala vähän edellisiä pienemmäksi, noin sentti pari reunoilta pois, kostuta ja levitä päälle loppu omenatäyte ja kerma. Tee pois leikatuista kakkupaloista päällimmäinen osa, jotta saat kakkuun puolipallon muodon, ja kostuta se lopulla mehulla. Nosta kakku jääkaappiin (mielellään seuraavaan päivään).

6. Muotoile jääkaapissa hyytynyttä kakkua veitsen avulla vielä paremmin puolipallon malliseksi. Lisää kakun päälle kaikki reinoilta leikkaamasi palat.
7. Vatkaa kakun päälle tuleva kerma, lisää valkaamisen aikana vaniljakreemijauhe ja mausta lopuksi sokerilla. Kuorruta kakku kermavaahdolla ja nosta jääkaappiin.

  8. Värjää pieni osa marsipaania vihreäksi omenan lehteä varten, ja pieni osa ruskeaksi karaa varten. Värjää loppu marsipaani ensin keltaiseksi. Kun massa on tasaisen värinen, lisää sekaan hieman vihreää ja vaivaa, mutta älä tee massasta tällä kertaa täysin tasaväristä, vaan jätä se elävän näköiseksi.
9. Kauli marsipaanista kakun peittävä ympyrä (marsipaani pitää kaulia melko ohueksi että riittää, tai sitten käytä vähän enemmän marsipaania) ja päällystä kakku. Muotoile myös lehti ja kara.
10. Laimenna punaista pastaväriä veden avulla ja maalaa kakkuun haluamasi määrä punaista. Laita lehti ja kara paikoilleen, tue kara tarvittaessa spagetin palalla.

SUOLAISIA RISTIÄISTARJOILUJA

Lupasin päivitellä tänne reseptejä typymme ristiäistarjoiluista. Tässäpä pari suolaisten ristiäisherkkujen reseptiä.


HYYDYTETTY SAVUPOROKAKKU

Tätä kakkua maistoin kesällä työkaverini luona, ja ristiäistarjoiluja miettiessäni tämä palasi mieleeni. Helppo valmistaa, ja kuitenkin oikein juhlava ja maukas tarjottava. Alkuperäisen reseptin lähteille en osaa neuvoa, työkaveriltani sain tämän ohjeen.

Aineet:
125 g hapankorppuja
60 g voita

3 liivatelehteä
1 prk kermaviiliä
1 prk ranskankermaa
1 prk raejuustoa
1 pss pororouhetta (esim. Kotasavu 150 g)
ripaus suolaa
ripaus jauhettua mustapippuria
tuoretta timjamia
noin 1 tl sitruunamehua
(maustamista voi tehdä oman maun mukaan)

Valmistus:
1. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan.
2. Valmista kakkupohja: Murskaa hapankorput, sulata voi ja sekoita hapankorppumurska voin joukkoon.
3. Laita reunakalvo irtopohjavuoan reunlle. Painele "taikina" irtopohjavuoan pohjalle (minulla 24 cm vuoka) ja nosta kylmään odottamaan.
4. Valmista täyte: Sekoita täytteen aineet kulhossa sekaisin, purista pehmenneistä liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota ne tilkkaan kiehuvaa vetta. Sekoita liivatevesi ohuena nauhana täytteen joukkoon.
5. Lisää täyte kakkupohjan päälle ja nosta jääkaappiin hyytymään. Kakku kannattaakin valmistaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

Minä käytin kakun koristeluun kääpiösamettikukkia sekä erilaisia yrttejä ja niiden kukintoja. Koristeluaikaa jäi vähän nihkeästi, muuten kakusta olisi voinut tehdä vähän näyttävämmän.


CHILINEN BROILERIPIIRAKKA

Tämän ohjeen olen leikannut vuosia sitten jostain lehdestä, varmaankin Pirkasta. Useimmiten teen piirakkaa kinkkutäytteellä, korvaan siis vain broilerin pussillisella kinkkusuikaleita. Tämäkin piirakka on aika helppo valmistaa, ja pohjaa voi soveltaa moneen erilaiseen piirakkaan. Vähän aikaa sitten tein tällä pohjalla muffinssivuokiin pieniä tomaatti-mozzarellapiirakoita. Taikina sopi hyvin myös kaulittavaksi.
HUOM! Piirakka ei ole kovin tulinen, vaikka siinä tuota chilikastiketta onkin.

Aineet:
3 dl vehnäjauhoja
100 g margariinia
1 muna
1 rkl kylmää vettä

1 sipuli
1 rkl ruokaöljyä
1 pkt (noin 300 g) broilerin maustamattomia fileesúikaleita (alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan laittamaan 1 grillattu broileri)
1 paprika
1 dl suolapähkinöitä
1 tlk (2 dl) kasvirasvasekoitetta
1 muna
3/4 dl Thai Sweet -chilikastiketta (minulla käytössä Pirkka)
2 dl mozzarellaraastetta (alkuperäisessä ohjeessa emmental-mozzarellaraastetta)

Valmistus:
1. Nypi vehnäjauhot ja kylmä rasva murumaiseksi seokseksi. Sekoita nopeasti joukkoon muna ja vesi. Taputtele taikina jauhojen avulla (voidellun) piirakkavuoan (noin 24 cm) pohjalle ja reunoille. Siirrä vuoka jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.
2. Hienonna sipuli ja paprika ja kuullota kuumassa öljyssä paistinpannulla. Ruskista myös broilerisuikaleet. Mausta halutessasi suolalla, mustapippurilla ja paprikalla, mutta muista, että suolapähkinät tuovat piirakkaan suolaisuutta ja chilikastike tuliosuutta. Itse olenkin jättänyt maustamisen väliin.
3. Levitä piirakkapohjalle sipuli, paprika, broilerisuikaleet ja suolapähkinät.
4. Sekoita kasvirasvasekoitteen joukkoon muna ja chilikastike. Kaada seos piirakan päälle.
5. Ripottele piirakan päälle vielä juustoraastetta.
6. Paista piirakkaa 200 asteisen uunin alatasolla noin 30 min.

TOMAATTIESITTELY Vol.3

Ja lisää tomaatteja... Erityisesti ulkokasvatetuissa tomaateissa näkyi selkeästi kylmä kesäkuu. Ensimmäisen tomaattitertun jälkeen oli aina pitkälti hedelmätöntä kasvua, jonka jälkeen tomaattiterttuja oli tiheässä.



Black Cherry 
Runkotomaatti,
Hedelmä on tumma, suurehko kirsikkatomaatti. Maultaan makea, herkullinen.
Tummat kirsikkatomaatit ovat ehdottomasti minun makuuni!
Pärjäsi hyvin ulkokasvatuksessa.




































Chocolate Cherry
Runkotomaatti
Niin ulkoisesti kuin maultaankin hyvin Black Cherryn oloinen. Hedelmät hieman suuremmat ja myös enemmän hedelmiä tertussa. Kasvuolosuhteet minulla olivat molemmille täysin samat, sillä kasvoivat samassa paljussa.

Jos näistä kahdesta pitää suosikki valita, niin Chocolate Cherry vie hienoisesti voiton niin makunsa kuin kasvutapansakin puolesta.  
Pärjäsi hyvin ulkokasvatuksessa.





























Oxheart
Runkotomaatti 
Kuvassa varmaan suurin Häränsydämeni.
Heinäkuun helteillä joitakin tomaattejani alkoi vaivata latvamätä, ja Oxheart kärsi siitä pahiten. Sain latvamädän aika hyvin taltutettua tuhkalla, mutta muutamasta tomaatista sitä löytyi vielä syksylläkin.
Melko satoisa ja hauskan mallinen aika vaaleanpunainen tomaatti. Hyvin lihaisa. Maultaan ei kuitenkaan mielestäni hyvä. Hedelmät menivät myös helposti aika pehmeäksi jo ennen kuin kypsyivät kunnolla. Sopisi ehkä tomaattikastikkeen tekoon.
Kasvihuoneessa.

Incas F1
Kuvassa tomaatit eivät ole vielä kunnolla kypsiä.
Tämä on pensastomaatti, mutta minä kasvatin kolmerunkoisena, poistin siis varkaita. Korkeutta tulikin toista metriä, eikä olisi pärjännyt ilman tukemista.
Aika mauton tomaatti, mutta melko lihaisa, joten toimisi varmaan hyvin tomaattikastikkeen teossa. Hedelmät aika isot, kypsänä punaisenoranssit. Sato alkoi kypsyä myöhään.
Kasvihuoneessa.































Black Russian
Runkotomaatti.
Tumma pyöreä pihvitomaatti. Pehmenee helposti (taitaa olla isojen tummien tomaattien yleinen ongelma), ja on jokseenkin jauhoinen. Tästäkään en pitänyt erityisen paljon. Liekö vika kasvattajassa vai kesässä, mutta ylipäätään suuret tomaattini olivat kaikki melko mauttomia, eivät mitään erikoisen hyviä.
Kasvihuoneessa.






Goldkrone
Runkotomaatti.
Kauniin keltaiset, normikirsikkatomaatin kokoiset hedelmät. Makea, ihan hyvän makuinen tomaatti.
Kasvihuoneessa.

TOMAATTIESITTELYÄ Vol.2

Amuuri Kiirevalmiv
Pensastomaatti, tarvitsi jonkin verran tukea, vaikkei kasvanutkaan kovin korkeaksi.
Tämän tomaatin pitäisi olla aikainen, mutta siitä en osaa oman kokemukseni perusteella sanoa mitään, kun keväällä kasvatus ei oikein onnistunut. Sain tomaatin kuitenkin lopulta kasvuun, ja elo-syyskuun vaihteessa sain ensimmäiset kypsät hedelmät.
Hedelmä on oranssinpunainen, sellaisen normitomaatin kokoinen. Maultaan myös mielestäni aika normitomaatti, ei erityisen hyvä tai paha.
Sopii ulkokasvatukseen.

Jaune Flamme
Runkotomaatti
Hedelmät keltaisenoransseja, ainakin minulla vähän normitomaattia pienempiä. Nämä olivat mielestäni jotenkin kummallisen makuisia, eivät ollenkaan makuuni, vaikka kehujakin näistä olen lukenut. Esikoisesta olivat kyllä ihan hyvän makuisia. Lihaisia, ei hirveästi siemeniä. 
Tätä kasvatin kasvihuoneessa.

Balkonstar
Pensastomaatti, joka tosin ainakin minulla kasvoi niin, että oksat makailivat rentoina pitkin poikin. Olisi siis pitänyt tukea kunnolla, vaikkei korkeutta kamalasti tullutkaan.
Hedelmä punaisenoranssi, pienehkö, muttei kuitenkaan kirsikkatomaatti. Maku pettymys, aika mauton, mielestäni jopa melkein pahanmakuinen tomaatti.
Ulkokasvatuksessa.































Bloody Butcher 
Tämän pitäisi kai myös olla pensastomaatti, mutta kasvoi kyllä aika korkeaksi, lähes puolitoista metriseksi, ja olisi kaivannut kunnollista tukemista.
Hedelmä ulkomuodoltaan paljon Balkonstarin kaltainen, maultaan kuitenkin huomattavasti parempi. Ei silti mielestäni mikään suuri herkku. Makeat kirsikkatomaatit ovat selvästi enemmän minun makuuni.
Ulkokasvatuksessa.































Erk
Runkotomaatti, pihvitomaatti.
Erk oli itselleni pienoinen pettymys. On käsittääkseni erittäin pidetty tomaatti ihan hyvän makunsa ja satoisuutensa vuoksi. Minulla tästä ei kuitenkaan tullut kovin suurta satoa, eivätkä hedelmätkään olleet mitään valtavia. Toki kuitenkin normitomaattia suurempia. Maultaan ihan ok, mutta ei loistava. Näistä olisi varmaan hyvä keitellä sosetta, jos satoa olisi enemmän, tomaatti kun on aika lihaisa.

Kasvatin kasvihuoneessa.

Ulkotomaattien kasvukausi päättyi osaltani viime tiistaina, jolloin ryntäsin aamulla pelastamaan sadon räntäsateesta. Kasvihuoneen tomaatit jätin vielä paikoilleen, kun totesin sääennusteen näyttävän inhimillisiä kelejä olevan vielä tulossa. Ainakin toistaiseksi on paleltumiselta säästyttykin.
Ulkotomaateista kaksi lajiketta olivat sellaisia, ettei ulkona ehtinyt kypsyä yhtään hedelmää, joten maistiaisia odottelen vasta sisäkypsyttelystä.
Raakileita on nyt sisällä kypsymässä aika kiitettävä määrä, tässä vielä kuvat kerätystä sadosta.
Valtaosa tomaateista on kypsymässä vaatehuoneessa sanomalehtikääreessä, mutta suurina terttuina kasvaneet tomaatit pääsivät koristamaan keittiötä.

Black Cherry, Chocolate Cherry, Olivade, muutama Totem F1sekä tumtematon kirsikkatomaatti, joka teki hurjan pitkät hedelmätertut.

Yellow Pearshaped, Green Sausage, Tigerella, Balkonstar, Bloody Butcher sekä muutama Chereza Amarella (olivat ehtineet jo lähes kaikki kypsyä)

Näitä ei olla vielä päästy maistelemaan ollenkaan, Green Zebra sekä Lel (kysymysmerkillä, en ole löytänyt kyseisestä tomaatista tietoa, jotta tietäisin millainen pitäisi olla, ja tämän taimen nimilappu pääsi välillä katoamaan)

TOMAATTIESITTELYÄ Vol.1

Neljä ensimmäistä tässä esiteltyä tomaattia ovat runkotomaatteja, viimeinen rentokasvuinen amppelitomaatti. Rosellaa kasvatan yksirunkoisena (melkein kaikkiin tomaatteihini annoin joko tarkoituksella tai vahingossa kasvaa useampia runkoja), Supersweet 100 ja Sungold taas tekivät minulla hurjasti runkoja juuresta alkaen, joten ne kasvavat kuusi- ja  viisi-runkoisena. Vähän hankalasti hallittavina. Sungold, Chereza Amarella ja Tumbling Tom Red ovat kasvaneet ulkona, toiset kasvihuoneessa.
Kaikki ovat tehneet satoa ihan mukavasti, eivät kuitenkaan tee mitään superpitkiä terttuja. Sadon saannin nopeudesta en tämän kesän perusteella osaa sanoa oikein mitään, mutta arvelisin että satoa tulee aika keskimääräiseen aikaan. Eivät siis ole supernopeita tai -hitaita sadontuottajia. Chereza Amarella on kuitenkin ollut kasvattamistani tomaateista ensisadon suhteen nopein niin tänä kuin viime vuonnakin.

Täyteen takuuseen en sitten mene siitä, että tomaatit ovat 100 prosentin varmuudella sitä mitä väitän, sillä osa niistä on ollut selkeästi muuta mitä piti. Olen toki saattanut sekoittaa siemeniä itsekin, mutta luultavasti osa tomaattikirjeestä ottamistani siemenistä ei myöskään ole ollut sitä mitä piti. No, tomaatteja kuitenkin kaikki ;-)

Rosella
Hedelmä on kauniin värinen, suurehko kirsikkaromaatti. Makea, mutta maultaan mielestäni melko mieto.

Sungold
Hedelmä on melko normikokoinen kirsikkatomaatti, väri kauniin oranssinkeltainen. Todella makea, mutta kuitenkin hieman hapokas tomaatti. Minun ja esikoisen suosikki meidän tomaateista. Pääsee varmasti ensi vuonnakin kasvatukseen.

































Supersweet 100
Herdelmä on pieni kirsikkatomaatti, väriltään melko punaisenoranssi. Kuten nimikin sanoo, supermakea, hapokkuutta ei mielestäni ole oikeastaan ollenkaan. Tästäkin pidän kovasti, ja kasvatan myös ensi vuonna.
Kasvatin kasvihuoneessa, mutta pärjäisi varmaan ulkonakin.

Chereza Amarella
Hedelmä keltainen, aika keskimääräisen kirsikkatomaatin kokoinen. Ihan hyvän makuinen, jonkin verran makeutta, mutta ei mikään ykkössuosikkini. Tekee kuitenkin mukavasti satoa ja on mielestäni nopeahko. Siemeniä saa edullisesti marketeista. Kasvatan luultavasti myös ensi vuonna, ellen saa käsiini paljon uusien lajikkeiden siemeniä, joita on pakko kokeilla.

Tumbling Tom Red
Ehkä hieman keskimääräistä kirsikkatomaattia pienempi, oranssinpunainen hedelmä. Maultaan mielestäni aika keskiverto.
Näistä (näitä oli poikkeuksellisesti kaksi kappaletta) jouduin jo keräämään tomaatit sisälle kypsymään ja heittämään kasvit kompostiin, mutta taisi johtua siitä, ettei amppelien pohjissa ollut reikiä, joten saivat liikaa vettä viikon takaisissa kovissa sateissa. Muuten kasvit olisivat varmaan kestäneet pidempään.