TULIAISIA

Kävimme kyläilemässä kummitytön luona, ja pitihän lapsille viedä jotain tuliaisia. Ostin kummitytölle bodyn ja isoveljelle puseron, joihin aplikoin agry birds -kuvat. Isoveljen tiesin pitävän vihaisista tipusista, joten ajattelin toteuttaa molemmat samalla teemalla.

Kuvien osat (velouria ja fleeceä) on silitetty kankaaseen sellaisella kaksipuolisella liimapaperilla (tosi kätevä, koska liimapaperiin on helppo piirtää kaavan malli ja leikata pala irti), lisäksi alla on tukikankaana paksu liimakangas. Ensimmäistä aplikoimaani paitaa yritin aikanaan ommella ilman tukikangasta, mutta eihän siitä mitään tullut, kangas veti ihan kieroon. Sen sijaan velour-pipoon kuvan ompelu onnistui ongelmitta ilman tukikangasta.
Kuvat on vain siksakattu ympäri kertaalleen, ja ainakin omien lasten paidoissa kuvat ovat kestäneet näin paikoillaan jo useamman pesun ajan. Liimakangasta saa välillä silitellä paremmin kiinni.

ZINNIAT

Tässä muutama kuva näistä uusista tuttavuuksista joihin rakastuin, eli zinnioista. Vaikka kylvinkin niitä aika paljon tänä vuonna, istutin yli 20 tainta, taidan ensi vuonna laittaa vielä enemmän. On ne vaan niin ihania kesäkukkia! Kylvin siemenet joskus huhtikuun alulla, ensimmäiset kukat aukesivat jo kesäkuun puolella, ja nuppuja on tulossa jokaisessa kukkavarressa paljon lisää. Ihan ensimäiset kukat ovat nyt alkaneet lakastua, eli kukat kestävät tosi kauan. Siemenet itivät hyvin, kouliminen onnistui taimia tappamatta ja varret haarautuivat hienosti ilman latvomista. Enkä ennen tätä kevättä siis ollut kasvattanut itse siemenestä juurikaan mitään.
Lilliput -nimiset istutin pääasiassa ruukkuihin, muut kesäkuussa tekemääni uuteen kukkapenkkiin. Tai oikeastaan vanhan penkin laajennukseen. Minulla oli etupihalla nurmen keskellä pieni pyöreä penkki, jossa kasvoi pioni ja idän unikoita (ja vuohenputkea, voi kun pääsisi siitä jotenkin eroon!!!). Pyöreän penkin vieressä nurmialuetta reunustavat pikkutalviot suorakaiteen muotoisena penkkinä. Pyöreä penkki näytti tosi irralliselta, ei ollenkaan paikalleen kuuluvalta,joten laajensin sen koko nurmileveyden läpi meneväksi kolmioksi. Kolmion pohjaa reunustavat nyt nuo pikkutalviot, pioni on alkuperäisellä paikallaan (en viitsinyt siirtää ettei ottaisi siitä nokkiiinsa), samoin kuin osa idänunikoista. Lisäksi istutin penkkiin uusia perennoja (mm. keväällä Lidlistä ostamistani juurakoista, jotka kasvoivat hienosti!), sekä itse kasvattamistani kesäkukista nuo zinniat, matalia aurinkonkukkia, samettikukkia ja kylvin vielä joitakin yksivuotisia siemeniä suoraan penkkiin. Kylvö tosin tapahtui aika myöhään, kun sain penkin kaivettua vasta kesäkuun puolella, että saas nähdä ehtiikö suorakylvöistä yksikään kukkia.

Mutta tässä siis noita zinnioita.

POIKIEN SYNTYMÄPÄIVÄKAKKU

Tämän viidakkoaiheisen topsy turvy -kakun ulkoiseen olemukseen otin mallin Pullahiiren makeat kakut –kirjasta. Täytteiltään kakku on kuitenkin aivan eri. Lopputulokseen olen aika tyytyväinen, vaikka alkuperäisen rinnalla kalpeneekin. Kaltevuutta en saanut kakkuun riittävästi, ja muutenkin kerrokset olisivat saaneet olla korkeammat ja kakkujen kokoerot suuremmat. Kaikesta huolimatta kakku näytti, ja maistui, mielestäni hyvältä, joten mission accompished.

Kerroskakkuun olisi tietenkin tarvinnut kolmenkokoisia kakkuvuokia, mutta minulla on vain 23 ja 26cm:n kokoiset vuoat. Tein sekä keskimmäisen että ylimmän kakun 23cm vuokaan, ja leikkasin ylimmän kakun pienemmäksi. Pohjimmainen kakku on 26cm.

Tein kakut seuraavasti:

Alin kakku  oli suklaakakku, jossa lisäsin tavalliseen 5munan sokerikakkutaikinaan n. 4rkl kaakaojauhoja. En vähentänyt jauhojen määrää. Täytteenä kakussa oli marmeladisokerilla tehtyä raparperimarmeladia ja valkosuklaamoussea. Kakussa oli täyte vain yhdessä kerroksessa. Kostutin kakun n. 2dl:lla punaherukkamehua. En uskaltanut kostuttaa kovin reilusti, ettei kakku lyyhistyisi seuraavien kakkujen painon alla. (Tein kerroskakkua ensimmäistä kertaa elämässäni.) Kuorrutuksen tein muotoiltavasta valkosuklaamassasta (jota myös tein ensimmäistä kertaa), seepranraidat marsipaanista. Valkosuklaamassaa tein tähän kakkuun 600g:sta valkosuklaata. Sitä jäi yli melko reilusti, mutta pienempi määrä ei ehkä olisi riittänyt riittävän suuren levyn kaulimiseen. Suklaamassaa ei saa kaulittua yhtä ohueksi kuin marsipaania tai sokerimassaa. Kaulinnassa käytin apuna tomusokeria ja kahta leivinpaperia, joiden avulla kääntelin levyä.

Keskimmäinen kakku oli tavallinen 4 munan sokerikakku. Täytteenä siinä oli mansikkakermaa, mansikkahilloa ja reilu 0,5l tuoreita mansikoita viipaloituna. Mansikkahilloa ja kermaa oli kahdessa kerroksessa, tuoreita mansikoita vain alemmassa kerroksessa. Kostutukseen käytin n. 2dl mansikkamehua ja kuorrutukseen marsipaania noin 350g.

Ylin kakku oli 3 munan sokerikakku pienemmäksi leikattuna. Täytteenä oli mustaherukkakermaa ja pari kourallista jäisiä punaherukoita (minulla ei ollut mustaherukoita pakkasessa). Täytettä oli kahdessa kerroksessa. Kostutuksena n. 1dl punaherukkamehua. Kuorrutuksen tein muotoiltavasta suklaamassasta, johon käytin valkosuklaata 200g. Massaa jäi yli, mutta tähänkään kakkuun ei varmaan olisi riittänyt pienempi määrä kaulimista vasten.

Jokaisen kakun täytteestä jätin osan kakun kuorruttamiseen ennen kuorrutemassan päälle laittoa. 

Koriste-eläimet tein valkeasta sokerimassasta, jota värjäsin. Lisäksi tarvitsin elintarvikeliimaa ja spagettia raajojen kiinnittämiseen. Massaa käytin ehkä noin 100g/eläin. Eläimet olisivat voineet olla pienempiä. Taas jotain mitä tein ensimmäistä kertaa. Kukkia olen tehnyt marsipaanista ja sokerimassasta, samoin muutaman vauvakoristeen muotilla, mutta tällaisia hahmoja en ole muotoillut aikaisemmin. En myöskään ole kuvataiteellisesti erityisen lahjakas. Pullahiiren kirjan ohjeiden avulla hahmot oli kuitenkin helppo tehdä, ruumiinosa kerrallaan, ja olin niihin tyytyväinen. Noin puolet massan määrästä meni eläinten vartaloihin ja toinen puoli muihin ruumiinosiin.

Valkosuklaamousse:

200g valkosuklaata

1 liivatelehti

5dl vispikermaa

2 valkuaista

1rkl vettä

-         Laita liivate likoamaan kylmään veteen (väh. 5min).

-         Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

-         Vaahdota kerma.

-         Sulata valkosuklaa vesihauteessa.

1. Sekoita valkuaisvaahto sulatettuun suklaaseen.
2. Sekoita joukkoon kuumaan vesitilkkaan liuotettu liivate.
3. Sekoita joukkoon kermavaahto.

Huom! Numeroin ainesosien lisäysjärjestyksen, koska jos sekoitat liivatteen mousseen vasta kerman lisättyäsi, moussen rakenne kokkaroituu (kokemusta on!).

Mansikkakerma:

3dl vispikermaa

6rkl mansikkasurvosta (pakastettukin käy hyvin)

2rkl tomusokeria

3 liivatelehteä

tilkka mansikkamehua

-         Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

-         Vaahdota kerma.

-         Lisää kermavaahtoon mansikkasurvos ja tomusokeri.

-         Sekoita joukkoon mansikkamehuun liuotetut liivatteet.

Mustaherukkakerma:

2dl vispikermaa

n. 1dl (maun mukaan) mustaherukkamarmeladia tai -hilloa

Sekoita mustaherukkamarmeladi kermavaahdon joukkoon. Hapan mustaherukka tekee kermasta niin paksua, että liivatetta ei tarvita.

Muotoiltava valkosuklaamassa:

200g valkosuklaata (itse käytin Lidlin halpaa suklaata)

0,5dl vaaleaa siirappia

15ml vettä

- Sulata suklaa vesihauteessa.

- Kuumenna siirappi.

- Sekoita sulanut suklaa siirapin sekaan.

- Sekoita vesi massan sekaan.

- Anna massan vetäytyä huoneenlämmössä yön yli kelmulla peitettynä.

- "Alusta" valmis massa, laita se kelmuun käärittynä jääkaappiin, kunnes se on kiinteytynyt sopivasti kaulittavaksi.

Jähmettyneen massan värjääminen osoittautui työlääksi tehtäväksi, onnistui kuitenkin. Seuraavan kerran kuitenkin ymmärrän värjätä massan sen ollessa vielä notkeaa ;)

Laitoin kakut kakkupahvien päälle, jotka leikkasin kakuille sopiviksi. Alimmat kakut tuin pillin pätkillä, joiden päälle laitoin aina seuraavan kakun. Kakut pahveineen oli juhlissa helppo nostella erilleen, jolloin jokainen sai ottaa juuri sen makuista kakkua kuin halusi.

Nyt, kaksi päivää juhlien jälkeen, kakkua on vielä vähän jäljellä, ja suklaamassa vaikuttaisi "hikoilevan" vähemmän kuin marsipaani. Toisaalta suklaakakku oli myös vähän kuivempi (ei kuitenkaan liian kuiva). 

Oma blogi, vihdoinkin

Kauan olen pyöritellyt päässäni ajatusta oman blogin avaamisesta, mutta ajatuksen tasolle se on jäänyt. Ei ole tahtonut löytyä aikaa perehtyä blogin luomiseen (tosi vaikeaa, joo) ja toisaalta olen miettinyt, mistä löydän aikaa blogin ylläpitämiseen. No, katsotaan nyt riittääkö sitä aikaa. Kiva olisi kuitenkin jakaa kätteni töitä muillekin samoista asioista kiinnostuneille.

Olen kahden pienen pojan äiti, joka on kesän jälkeen palaamassa hoitovapaalta takaisin työelämään.
Kiinnostukseni kohteet ovat leipominen ja erityisesti täytekakut, puutarha sekä simppelit käsityöt, ja näitä asioita tulen blogissani käsittelemään.

Leipomisesta olen pitänyt aina, mutta viimeisen vuoden ajan (lasten synttärikakkujen myötä) olen alkanut panostaa kakkujen ulkonäköön ja erilaisten koristeluvälineiden hankkimiseen. Opittavaa riittää vielä paljon, mutta paljon olen myös ehtinyt oppia.

Omakotitalomme puutarhaa laittelen nyt viidettä kesää, mutta vasta viime syksynä aloin panostaa siihen enemmän. Silloin sain pystyyn oman noin viiden neliön kasvihuoneen, jossa siis ensimmäinen kasvatuskausi menossa. Kasvihuoneen myötä kiinnostus koko puutarhaan kasvoi entisestään, ja kukkapenkkejäkin on tullut laitettua uuteen uskoon. Hyötykasvit viihtyvät kasvihuoneen lisäksi myös pienellä kasvimaalla sekä lavankauluslaatikoissa. Keväällä kasvattelin ensimmäistä kertaa ihan kunnolla omia taimia (tomaatintaimia sain jaella sinne ja tänne, kun tuli "hieman" yli oman tarpeen), ja olen saanut ihmetellä kuinka pienistä siemenistä tulee suuria kasveja, jotka ilahduttavat kukkaloistollaan tai alkavat pikkuhiljaa tuottaa satoa. Kasvihuone on alkanut muistuttaa viidakkoa, jossa itse kylvetyt tomaatit, chilit, paprikat ja kurkku rehottavat. Zinnia eli oppineitten kukka oli siemenkasvatuksen myötä minulle aivan uusi tuttavuus, ja olen rakastunut. Helppo kasvattaa ja näyttävä kuin mikä!

Käsitöitä olen puuhastellut lähinnä lasten iloksi. En ole kamalan kätevä käsistäni, mutta helpot jutut kyllä luonnistuvat. Olen ommellut pojilleni pipoja (kuinka ihania kuoseja trikookankaissa onkaan!), aplikoinut kuvia pipoihin ja paitoihin sekä virkannut pieniä eläinmaskotteja, amigurumeja.

Näillä eväillä odottelemaan ensimmäistä kunnon postaustani, jossa aion esitellä poikieni syntymäpäiväkakun.