PUUTARHAA, VAUVA-ARKEA JA RISTIÄISIÄ

Blogin päivitykselle ei ole tahtonut oikein jäädä aikaa vauvan synnyttyä. Eikä myöskään puutarhan hoidolle, joka on ollut pitkälti vain kastelua ja sandonkorjuuta. Parit pienet kukkapenkit olen saanut kitkettyä, ja lisäksi olen kaivanut kallion ympärillä olevan kukkapenkin yhden sivun ylös ja istuttanut sen uudestaan. Siinä ei oikein ole kasvanut mitään kunnolla, multaa on ollut liian vähän (ja minä olin tietysti istuttanut siihen paljon multaa vaativia kasveja, kuten jaloritarinkannuksia). Kallio jatkuu siinä kohtaa maan alla, melko lähellä pintaa, joten ainoa keino lisätä multatilaa on penkin korottaminen. Lisäsin nyt seitsemän säkillistä multaa reilun 2 neliön alueelle, ja istutin siihen osan kasveista takaisin, osan korvasin tämänvuotisilla siemenkasvatuksillani. Penkin kasvivalikoima ei ehkä nytkään ole kovin järkevä, mutta ainahan niitä voi sitten siirrellä...

Ja satoakin on siis viimein päästy korjaamaan, vaikka kesäkuun kylmät ilmat tekivät pahasti hallaa kaikille kasvatuksilleni. Vajaan kuukauden ajan on tomaatteja pikkuhiljaa kypsynyt sen verran, että ollaan pärjätty omilla. Ihan kaikista lajikkeista ei maistiaisia kuitenkaan olla vielä saatu. Saa nähdä, kuinka etenkin ulkona kasvavien tomaattien kanssa oikein käy. Raakileita on valtavasti, joten toivottavasti lämpöä riittää vielä vähäksi aikaa. Sisällä kypsytetyt eivät kuitenkaan ole ihan saman veroisia.
Osa maistetuista tomaateista on ollut herkullisia ja pääsee ehdottomasti myös ensi vuonna kasvatettavien joukkoon, kuten nimetön tomaattini sekä Sungold ja Supersweet 100. Toiset taas ovat olleet pettymyksiä, kuten Jaune Flamme, joka maistuu mielestäni kummalliselta, sekä melko mauton Erk. Olivadea kasvatan toista, ja varmaan viimeistä kertaa. Se on mukavan satoisa ja tomaatit ovat hyvän kokoisia, mutta ovat molempina vuosina olleet aika mauttomia. Brandywine Yellown otin tänään kasvarista kokonaan pois, kun se ei ole tehnyt tomaatin tomaattia. Tai yksi oli tulossa, mutta sekin mätäni vielä raakileena. Katsotaan, viitsisikö sen kanssa yrittää ensi vuonna uudestaan.
Kaiken kaikkiaan tomaatiti ovat olleet tänä vuonna paljon mauttomampia kuin viime vuonna. En tiedä, missä vika. Mielestäni en ole tehnyt asioita kovinkaan eri tavalla.
Myös kurkkuja on joitakin viikkoja tullut lähes omiksi tarpeiksi, ja muutama oma paprikakin on jo syöty. Kurkkusato ei kuitenkaan ole päätä huomaava. Chilit alkavat pikkuhiljaa tummua, pari Lemon Droppia on jo keltaisena.
Kurpitsatuotanto taas on surkeaa. Istutin kaksi spagetti- ja kolme erilaista kesäkurpitsaa, pukkaavat vain poikakukkia. Reilu viikko sitten valmistin ensimmäisen spagettikurpitsan. En ollut ennen maistanut, pidin. Taimista on nyt tulossa yksi spagetti- ja yksi tavallinen kesäkurpitsa. Siis kolme kurpitsaa viidestä taimesta! Viime vuosikaan ei ollut loistava, mutta sentään paljon tätä parempi.
Maissit ovat kasvaneet hienosti, mutta tähkät tuntuvat aika ohuilta. Epäilen, että eivät ole pölyttyneet kunnolla, kuten viime vuonna kävi. No, se selviää sitten kun kerään ensimmäisen tähkän.

Vauva-arki rullaa omala painollaan. Yöt vauvan kanssa ovat pääasiassa erittäin hyviä, unta saattaa riittää jopa 8 tuntia putkeen. Iltaisin vauvaa saa kannella ja syöttää paljon, päivät taas ovat vaihtelevia. Välillä nukutaan enemmän ja ollaan tyytyväisiä, välillä saattaa mennä lähes koko päivä kitinän merkeissä. Nämä vähän vähemmän hyvät päivät antoivat lisähaastetta ristiäisten järjestämiseen, mutta lopulta juhlat vietiin ihan kunnialla läpi. Onneksi isovanhemmat tarjosivat kivasti lastenhoitoapua, niin ei tarvinnut viimeisten valmisteluiden aikana viihdyttää muita kuin vauvaa.
Pääasiassa vauva on kuitenkin aika aurinkoinen ja hyväntuulinen. Selkeät sosiaaliset hymyt alkoivat noin kuukauden iässä, jokeltelu 5-6 viikkoisena, ja välillä käymmekin pitkiä nauru- ja keskustelutuokioita.

Mutta se vauvasta ja takaisin asiaan. Bloginihan kuitenkin käsittelee leivontaa, kasveja ja käsitöitä.
Ristiäiset pidimme kotona, ja tarjoiluista huolehdin tietenkin itse. Miehen mummo tosin toi pullaa, kun on aina ollut suvun luotto-pullanpaistaja. Tässä kokonaiskuvaa ristiäisten tarjoiluista, tarkempia reseptejä päivitän tänne myöhemmin.
Suolaiset tarjottavat olivat hyydytetty savuporokakku, broileri-suolapähkinäpiirakka (sitä olen tehnyt lähes kaikkiin juhliin joko broileri - tai kinkkuversiona) ja naudan paistilla täytetyt tuulihatut. Makeina tarjoiltiin tuota mummon pullaa, herrasväen pikkuleipiä vadelmatäytteellä, valkosuklaa- sekä vadelmatäytteisiä tuulihattuja, suklaakakkua kermavaahdon kera sekä vadelmatäytekakkua. Pitkänmatkalaisen yöpyivät meillä, joten mitään ruokaisampaa tarjoilua ei itse ristiäisiin tarvittu. Ja vaikka suolaisia syötäviä yleensä menee enemmän kuin maketa, niin halusin tehdä kaksi kakkua, kun kakujen tekemisestä erityisesti pidän. Suolaisten tarjoiltavien ekspertti en sen sijaan ole ollenkaan. Ja toisaalta keskimmäistäkin varten piti tehdä tuo suklaakakku, että sai sekin jotain herkkua syödäkseen :)

Tästä noutopöydästä puuttuu muuten täytekakku, joka laitettiin kahvittelupöytään.