Kakkuja ja kukkia

HOUSUJEN PAIKKAAMISTA

Meidän esikoinen on viimeisen vajaan vuoden - tai itse asiassa valtaosan alle puolen vuoden - aikana onnistunut hajottamaan kymmenet housut! Kaikki revenneet tai muuten puhki vasemman polven kohdalta. En ymmärrä, miten herra on siinä onnistunut, mutta housut ovat odotelleet kasassa, että saisin niitä paikkailtua. Ei vaan ole ollut innstusta, ja aina pyykkivuoren kasvaessa esikoinen on joutunut kärsimään housupulasta.
Juhannuspäivän kunniaksi päätin lopulta tarttua härkää sarvista, että saisin homman pois alta ennen uuden tulokkaan saapumista. Meidän perheen miesväki lähti päiväksi mökkeilemään, minua ei ajatus kamalasti innostanut kolean ja sateisen sään vuoksi, eikä tuo autossa istuminen muutenkaan houkutellut. Kovasti oli taas edellisillan supistellut, ja sama meno jatkui myös läpi tuon juhannuspäivän, -yön ja tämänkin päivän. Todella ärsyttävää! Mutta melkein kaikki housut tulivat joka tapauksessa korjatuiksi!
Parit housut paikkailin ompelemalla niihin kaupasta ostetun valmiin liimapaikan (ainakaan minun kokemuksella eivät kestä pesua pelkällä kiinni silittämisellä), osan repeämistä vain ompelin umpeen, ja muutamiin housuihin siten taiteilin itse paikat vähän suuremmalla vaivalla. Applikoin ne velour- ja fleecekankaista. Nuo Angrybirds-paikat olivat aika aikaa vieviä, mutta ihan pätevät paikat sain aikaiseksi, ja esikoinenkin oli tyytyväinen lopputulokseen.
Liimakangasta käytin paikkojen kiinnittämiseen ennen ompelua, mutta mitään tukikankaita en laittanut. Vähän nuo lintuset alkoivat vetää, eli tukikangasta olisi ehkä ollut hyvä käyttää, mutta silittämällä vielä lopuksi sain paikat kuitenkin aika hyvin asettumaan.

Ja vähän myös puutarhaa. Minun jo kuolleeksi julistamani, vuosi takaperin äitienpäivälahjaksi saatu karhunvatukka (muistaakseni Sonja) onkin hengissä. Kukkii näin komealla kukalla :) Istutin vierekkän tuon karhunvatun sekä puutarhavatun, ja nimilaput hävisivät talven aikana. Keväällä olin tietenkin varma, että kuollut yksilö on tuo karhunvattu, mutta eipäs ollutkaan. En minä puutarhavatunkaan kuolemaa olisi toivonut, mutta jos toisen piti kuolla, niin parempi näin päin.

Marjasinikuusamista näyttää olevan tulossa ihan mukavasti satoa maisteltavaksi. Etenkin siihen nähden, että ne on istutettu vasta viime kesänä. Ongelmanahan tuolla pensaalla on kai se, että kukkii niin aikaisin että halla saattaa viedä kukat tai pölyttäjiä ei riitä. Mutta tänä keväänä oli sitten lämmintä juuri oikeaan aikaan, kylmät säät tulivat kuusamien kanalta riittävän myöhään :) Saas nähdä, maistuvatko mustikalta, niinkuin olen lukenut. Neljä pensasta tuolla kasvihuoneen edessä kuitenkin kasvaa, olisiko kolmea eri lajiketta. Ja muutamat marjat alkavat muuten jo vaihtaa väriäkin.

Kesäkukat ovat selvästi kärsineet tästä koleasta ja sateisesta säästä. Siemenkasvatetut kelloköynnökset ja zinniat eivät ala venyä, ja osa puutarhalta ostetuista kukista kukkii aika huonosti. Aurinko ja lämpö, tulkaa nyt takaisin!
Tomaatit sentään näyttävät onneksi edelleen hyviltä, mutta ne pitäisi saada myös pölyttymään. En minä niitä koristeeksi kasvattele, vaan satoa saadakseni! Uusia kukkiakaan ei juuri ilmesty, mutta uusia pienen pieniä raakileita sentään löysin tänään, Chocolate Cherrystä.
Yksi ulos jättämäni kasvihuonekurkun taimi sen sijaan on nyt ottanut ja kuollut. Pitkään se sinnitteli kylmästä huolimatta, mutta lopulta kolea sää vei voiton. No, onneksi se nyt oli vain kokeilu, kun en viitsinyt kasvihuoneeseen ahtaa liikaa, toinen samanlainen kuitenkin kasvaa ja voi hyvin kasvihuoneessa.

Ja vielä vähän perennojen siemenkasvatuksia. Niitäkin sain lopulta koulittua muutama päivä takaperin. Pieniä ovat vielä valtaosa, mutta taimia on joka tapauksessa tulossa. Sinipallo-ohdakkeet olivat sen verran isoja, että ne olen jo istutellut hyvän aikaa sitten penkkiin asti. Samoin kissanmintut ja iisot joutavat penkkiin, kunhan keksin, minne ne sijoitan. Etupihan yhdessä penkissä olisi jonkin verran tyhjää tilaa, mutta sinne kaipaisin jotain matalampaa. No, katsotaan nyt, ja saahan noita kasveja aina siirreltyä. Loput taimet saavatkin sitten vielä kasvattaa kokoa pikkuruukuissa.