VAIPPAILUA  x  2

Kukaan meidän muksuista ei ole käyttänyt kertisvaippoja. Tai no, jokainen muutamia ihan vastasyntyneenä, ja esikoinen puolivuotiaaksi asti öisin, mutta kuitenkin. Kertisvaipat ovat olleet minusta todella turha, luontoa tuhoava keksintö. (Jouduin muuten talvella, lukiessani joulupukin tuomaa kierrätyksestä kertovaa kirjaa, selittämään keskimmäisellemme, miten on olemassa myös vaippoja, joita käytetään vain kerran ja sitten ne heitetään pois. Kirjassa kun kerrotaan, miten ympäri maailmaa lojuu kasoittain vaippoja, joista yksikään ei ole vielä maatunut.)
Kevättalvella näin kuitenkin nettivideon, joka tavallaan muutti vähän suhtautumistani kertakäyttöisiin vaippoihin. Niille voi löytyä jopa hyötykäyttöäkin. Kyseisessä videossa (käyttämättömän) vaipan sisältöä käytettiin kasvien kasvatukseen. Linkkiä videoon minulla ei nyt ole, kun en sitä tähän hätään löydä, mutta yksinkertaisuudessaan asia menee näin:

1. Imeytä vaippaan niin paljon vettä, kuin se imee. Ja imeehän se.

2. Leikkaa vaippa auki ja kaavi sisällä oleva "geeli" pois.

Tässä mullan pinnalla yhdestä vaipasta tullut täyte.

3. Sekoita puolet tätä geeliä ja puolet multaa keskenään.

4. Nyt sinulla on hyvin vettä pidättävää kasvualustaa kasveillesi!

Videolla sanotaan, että vaipat ovat myrkyttömiä, joten tässä seoksessa voisi kasvattaa myös syötäviä kasveja. Itse en kuitenkaan ihan tähän luota, tomaattini saavat kyllä vaipatonta multaa, mutta kesäkukille meinasin tällaista seosta tehdä. No, ihan 50 - 50 en aio laittaa, enkä ensimmäiseen testierään laittanutkaan. Olisiko minulla ollut vajaa 30 l multaa, ja sekaan laitoin kolmen vaipan (Pampers koko 4) täytteet. Multa tuntui mukavan kuohkealta.
Vaippoja meillä löytyykin varastosta, kun niitä jäi esikoisen vauva-ajalta jemmaan. Ja niitä on sitten säilytelty varavaippoina. No, kun niitä ei ole tähän asti tarvittu, ja kuopuskin on pian 10 kk ikäinen, niin ei niitä enää tarvitakaan. Pääsevät siis uusiokäyttöön :)
Pitänee myöhemmin kesällä kertoa, kuinka tämä vaippakastelukiteillä höystetty multa toimii. Mielestäni tässä pitäisi olla kaksikin etua. 1) Kasveja ei tarvitse kastella niin usein ja 2) mahdollinen liika kasteluvesi imeytyy vaippakiteisiin, eivätkä kasvin juuret kärsi liiasta märkyydestä. Katsotaan.

Sitten kertisvaippailusta kestovaippailuun, ja blogini käsityöosioon.
Keskimmäisemme vauva-aikana löysin NäpsyNalle kestovaipat, ja ihastuin niihin. Edullisia, mukavan tuntuisia ja todella pitkäikäisiä, menivät pikkuvauvasta aina vaippailun lopettamiseen saakka. Kovan käytön jäljet ovat alkaneet kuitenkin näkyä, ja osa vaipoista alkaa hiutua rikki. Ajattelin, että muutaman uuden vaipan voisi tilata, mutta kuinkas kävikään. Jouduin toteamaan, ettei näitä vaippoja ilmeisesti enää valmista kukaan :(
Talvella kävimme kylässä tätini luona, joka omistaa saumurin. Keksin, että sillä voisin yrittää tehdä itse muutaman näpsyvaipan. Se on kuitenkin hyvin yksinkertainen vaippa. Kaavan piirtäminen oli hieman hankalaa, sillä en purkanut sitä varten yhtään vaippaa, vaan piirsimme sen valmista vaippaa venyttämällä. Kaavan mitat ovat seuraavat: pituus 40 cm, takaosan leveys 55 cm, etuosan leveys 30 cm, vaipan keskiosan leveys 15 cm. Ostamastani  joustofroteesta sai leveyssuunnassa kolme vaippapalaa, eli 1 1/2 vaippaa.

Tämännäköinen tuli vaipan  kaavasta.

Kankaiden leikkaamisen jälkeen surauttelimme kaksi palaa (nurjat puolet vastakkain) saumurilla yhteen. Sauma saa siis jäädä vaipan ulkopuolelle, vaikka ensimmäisessä tekeleessä se menikin ajattelemattomuuttamme sisälle. Ei silti, eipä se mitään haittaa.
Seuraavaksi sitten kuminauha vaippaan. Kuminauhan pituudeksi tuli 15 cm, minulla (tai tädilläni) oli 7 mm levyistä kuminauhaa, jota käytin. Kuminauha on kiinnitetty vaippaan niin, että vaipan ylä- ja alareunaan jää molempiin noin 10 cm tyhjää. Kiinnitin sen ensin molemmista päistä kohdalleen muutamalla suoralla pistolla, jonka jälkeen ompelin kuminauhan äärimmilleen venyttäen kolmipistesiksakilla paikoilleen. En tiedä, olisiko tähän muita tapoja, mutta itse ainakin ompelin ihan vaan vaipan päältä. Yhden vaipan kanssa joudui temppuilemaan, kun ommel ei sattunutkaan kuminauhan päälle, mutta periaatteessa homma oli yllättävänkin helppo (siis jopa minun taidoilleni).
Lopuksi ompelin jokaisen vaipan päälle vielä joustofroteekankaasta leikatun kilpikonnan, jotta tunnistaisin vaipan oikean puolen. Kangaskaupasta kun ei löytynyt kuin yhdenlaista joustofroteeta, niin sekä vaippojen sisä- että elkopuolista tuli identtiset. Tuntui kuitenkin, että haluan tietää, että vaippa on aina oikea puoli päällepäin.

Vaippa valmiina. 

Ja täytettynä käyttäjänsä päällä. Tämä on näköjään se vaippa, jossa saumat jäivät vaipan sisään.
Kuvaamista varten kiinnitin vaipan näpsyllä, mutta nykyään sitä tulee käytettyä harvemmin,
kunhan laitan pul-kuoren vaipan päälle. Hyvin onnistuu ilman näpsyäkin.